Den svavelgula himlen by Kjell Westö
My rating: 4 of 5 stars

Jag ville läsa den här boken på svenska, även om mina kunskaper i svenska är ganska begränsade. Jag tänkte att det skulle vara en utmärkt möjlighet att öva på språket. Jag studerade svenska i skolan för mer än trettio år sedan.

Berättelsen handlar om livet för en finlandssvensk författare, från hans barndom till att han blir 55 år. Den skildrar hans första kärlek och deras liv – både tillsammans och isär.

Den tar även upp författarens vänner och deras liv i Helsingfors under 60-talet fram till idag. Det finns många detaljer om Helsingfors skärgård och även olika platser i staden som är kära för mig.

Att läsa den här boken tog mig lite längre tid än jag hade förväntat mig. Men det var min första bok på finlandssvenska, och den var på 475 sidor.

Den här också min första bokrecensionen på svenska 🙂

View all my reviews

Arguing with Zombies: Economics, Politics, and the Fight for a Better Future by Paul Krugman
My rating: 4 of 5 stars

I was a bit sceptic about this book. I have read Krugman’s NYTimes blog posts and although I like them, I didn’t expect they would carry a book. But this is well organised and has a lot of additional essays which makes it actually very interesting book to read. Although most of the book is about US economy and welfare including health care, it does go beyond US and covers the economic issues EU has as well.

I would have given actually 5 starts, but there’s some mistakes. This is understandable, since it is mostly collection of blog posts author published in NYTimes after all. But hey, when Krugman covers EU problems and euro as it’s currency, it is true, that Island has it’s own currency, but it’s not EU country and it’s economical issues were way different than anywhere in EU countries. Also, as a Finn, ahem, Ericsson is Swedish company, we here in Finland have Nokia.

Although like said, the focus is mostly focus US. I have lived a decade in Canada and rest of my life in Finland and still found book highly interesting and it’s findings fitting very well for European economic policies as well. Krugman seems to have very European way of thinking about welfare and health care. He calls it social democratic instead of socialism. This is one thing where he goes a bit off. Rightist parties in Europe mostly do support social security and health care; it’s not only social democrats.

View all my reviews

My Abandonment by Peter Rock
My rating: 4 of 5 stars

I decided to check this book after watching the movie made from it: “Leave No Trace”. I was wondering if it was a good decision, since I already knew how it is going to end, right? Well, no, the book is independent from the movie. No harm reading the book after watching the movie.

It’s interesting book and creates weird psychological tense towards the end. Is anything there as the reader expects things to be?

Great book, great film, great story!

View all my reviews

Friends, Lovers, and the Big Terrible Thing by Matthew Perry
My rating: 4 of 5 stars

This is book mostly about addiction, insecurity, fame and Matthew Perry. It’s less about lovers and even less about Friends, TV show. On many of reviews poor editing is mentioned. Not sure if some of the reason for critic has been fixed on up to date edition or is my English just so poor that I just don’t notice any of that.

I wonder how much easier Matty’s life would have been without all the money and fame. I assume it’s easier to relapse time after the time when you have endless amount of money to spend on rehabs, medication and health care. What ever it is it seems for an outsider, that too much of everything has pretty much ruined Matty’s life, health and relationships.

But he seems to be some what ok now. He is still relatively young and he hasn’t been able to toss out all of his money. I didn’t get feeling he has succeeded in his life though. He has been in number 1 TV Show and number 1 movie same time and earned insane amount of money. Some how any of that does’t seem to make him feel he has succeeded on anything. His life is constant battle against his demons and health issues.

I’m not sure if there’s anything to learn from this book. Except addiction is terrible disease and having too much money certainly does not make it any easier. When you have so much money that you cannot spent any significant amount of it to drugs, pills and alcohol and you can afford to spend $7 million to rehabs alone money obviously does not solve anything.

I didn’t borrow this book to read about Friends, but about Matty’s addiction. It was somewhat entertaining (the way real life Chandler, Matty himself, puts it) and somewhat shocking. I hope Matty gets his shit together and can live happier life now.

View all my reviews

Pääoma 2000-luvulla by Thomas Piketty
My rating: 5 of 5 stars

Eittämättä yksi merkittävimpiä taloustieteen kirjoja 2000-luvulla. Oma kiinnostukseni heräsi erityisesti Björn Wahlroosin “Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta” -kirjassaan esittämän kritiikin vuoksi. Nalle on toki taitava talousmies ja omaa kunnioitettavan akateemisen historian, mutta tällä kertaa kritiikki meni pieleen. Hän selkeästikin oli lukenut kirjan hyvin pinnallisesti, ja on täysin jäävi arvostelemaan kirjaa, jonka pääajatus on estää koroillaeläjien yhteiskuntien synty.

Kirjan pääajatus on, että kun pääoman tuoton kasvu ylittää kansantulon kasvun, epäyhtälö r > g, pääomaa alkaa pitkän ajan kuluessa kertymään yksityisille henkilöille, instituutioille ja (öljy)maille niin paljon, että syntyy samanlainen koroillaeläjien yhteiskunta, kuin ennen maailmansotia vielä oli olemassa.

Nallehan on itse omaisuutensa luonut taitavien ja onnekkaiden sijoitusten kautta. Hän on silti loistava esimerkki siitä, mitä kirja tarkoittaa koroillaeläjillä. Jotkut luovat valtavan omaisuuden omalla työllään. Toiset saavat sen perinnöllä tai pääsevät osallisiksi naimalla koroillaeläjän.

Kun on tarpeeksi omaisuutta, niin sen vuotuiset tuotot ovat sitä verta suuret, että vaikka tuotoista kuluttaisi vuodessa yli 100 kertaa mediaanipalkan verran, niin pystyisi edelleen sijoittamaan uudelleen niin paljon, että pääoma jatkaa kasvamistaan yhä kiihtyvässä tahdissa.

Tämähän ei Pikettyn mukaan ole vielä ongelma. Ongelma on se, että pääoman kasvaessa tarpeeksi suureksi, se jatkaa kasvamistaan loputtomasti keskittyen hyvin harvoille, ja sen jälkeen syntyy ihmisryhmä, joille työllä ei ole enää mitään merkitystä, koska työstä ei koskaan voi saada vastaavia tuottoja kuin valtavasta omaisuudesta. Enemmistölle ihmisistä taas ei jää kansantalouden kasvusta juuri mitään käteen, kun se keskittyy superrikkaille. Epäyhtälö r > g. Tällainen tilanne oli vielä ennen maailmansotia. Edelleenkin epäyhtälö r > g pitää paikkansa, ja Pikettyn pahin skenaario on, että jossain vaiheessa luisumme koroillaeläjien maailmaan. Hän ei väitä, että se on vääjäämätöntä, mutta mahdollista.

Koska nykyaikana ihmisten elinikä on jo niin korkea, että perintö tulee varsin myöhään, kannattaa lapsilleen antaa valtavia lahjoituksia jo huomattavasti varhaisemmin. Tämä on tietysti sitä kannattavampaa, mitä alhaisempi lahja- ja perintövero on. Kukahan suomalainen tästä tulee mieleen?

Pikettyn kritiikki ei siis sinällään keskity valtavien omaisuuksien keräämiseen omalla työllään, vaan siihen, että syntyy sukuja ja instituutioita, joiden ja joissa ei enää koskaan tarvitse tehdä tuottavaa työtä tai toimintoja. Työn tai muun tuottavan toiminnan sijaan on kannattavampaa elää perimänsä pääoman koroilla tai yrittää edes päästä naimalla tällaiseen sukuun.

Piketty kritisoi myös superjohtajien valtavia tuloja, jotka mm. Yhdysvalloissa aina 1970-lukuun asti estettiin yhdellä maailman kovimmista progressioista, kunnes tätä alettiin pikkuhiljaa laskemaan ja päästiin alhaisimpaan tasoon Reaganin kaudella. Pikettyn huoli sinällään valtavien palkkojen suhteen ei ole kertymättä jääneet verot, koska suurituloisia, puhumme useista miljoonista, on sen verran vähän, vaan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvaminen.

Piketty nostaa esiin yhteiskuntien nykyisen velkaantumisasteen, joka lienee ongelma, jota taloustieteilijät eivät yleisesti ottaen kiistä. Velat ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä, kuin yksityinen varallisuus. Euroopan maista suurin yksityinen varallisuus on Italialla ja Espanjalla. Nämä ovat myös yhdet Euroopan velkaantuneimmista maista. Euroopan velat muutoinkin alittavat reilusti yksityisen omaisuuden. Euroopan yksityinen omaisuus on maailman suurin ja esimerkiksi 20 kertaa suurempi, kuin Kiinan omistamat ulkomaiset varat. Kiina ei siis ihan heti ole ostamassa koko maailma.

Ratkaisuksi siihen, ettei koroillaeläjien yhteiskuntia synny uudelleen, eli paluuseen aikaan ennen maailmansotia, sekä velkaantumiseen, Piketty tarjoaa globaalia progressiivista pääomaveroa. Toki hän itsekin myöntää, että ajatus on sangen utopistinen, minkä Nallekin omassa kritiikissään huomioi. Utopistinen ajatuskin voi olla silti toimiva.

Piketty huomauttaa, että olihan valuutta ilman kotimaatakin utopistinen ajatus, mutta silti euro syntyi. Piketty tosin ei näe eurossa oikein mitään hyvää, toisin kuin ehdotuksessaan globaalisista progressiivisesta pääomaverosta.

Piketty ei väitä aineistonsa olevan täydellistä, mutta se kattaa valtavan pitkän aikajanan aina 1700-luvulta nykypäivään. Siksi hänen analyysinsä lienee melko paikkansa pitävää, vaikka epävarmuustekijöitä tietysti on.

Onko hänen tarjoamansa ratkaisu utopiaa, vai toteutettavissa; sitä en tiedä. Yhdysvaltojen toteuttama Foreign Account Tax Compliance Act (FATCA) tuntuu joka tapauksessa toimivan melko tehokkaasti, ja harva yhdysvaltalainen pääsee veroja pakoon muuten, kuin luopumalla kansalaisuudesta. Siinä mielessä vastaavan painostuksen alla globaali progressiivinen pääomaverokin lienisi toteustuskelpoinen, jos valtiot pääsisivät siitä yhteisymmärrykseen. Jälkimmäinen tosin lienee utopiaa. Edes Euroopan maiden välillä ei ole kyetty toteuttamaan FATCA:n kaltaista järjestelmää.

Yhtäkaikki, kirja on erittäin mielenkiintoinen katsaus tulo- ja varallisuuseroihin ja paikoin sangen leppoisaa luettavaa viitteineen kaunokirjallisuuteen.

View all my reviews